Kosketus on jokaisen oikeus – ikääntyminen ja seksuaalisuus

Vuonna 2020, kun koronapandemia kuritti maailmaa, tein mielenkiintoisen havainnon itsestäni. Etelä-Suomea koskeva eristys oli juuri purettu ja Helsingissä asuvat vanhempani tulivat käymään. Äitini halasi minua ja se tuntui poikkeukselliselta. Jäin miettimään tunnetta ja havahduin siihen, että puolisoni ja lapseni olivat ainoat, joita olin halannut pitkään aikaan! 

Ymmärsin kuitenkin olevani hyvin etuoikeutettu, mitä kosketukseen tulee. Minulla oli ydinperheeni, joiden kanssa sain jakaa elämää eristyksissäkin. 

Kosketus on elämän edellytys 

Kosketuksen voidaan ajatella olevan yksi ihmisen perustarpeista ja sen on todettu lisäävän ihmisen hyvinvointia. Kosketuksen tiedetään vähentävän stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuuttasekä parantavan unen laatua ja keskittymiskykyä. Lisäksi kosketus rauhoittaa ja voi vähentää aggressiivisuutta. Kosketuksen puutteen on puolestaan todettu lisäävän ahdistuneisuutta, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.  

Jo kohdussa lapsi alkaa hahmottaa itseään ja elämää kosketuksen kautta. Ihmisen luontainen hellyydentarve ei poistu iän myötä, se vain muuttaa muotoaan. 

Seksuaalinen kosketus 

Kosketus on olennainen osa myös ihmisen seksuaalisuutta, mutta sitä ei tule liittää vain eroottisiin kokemuksiin. Toisaalta mitä ikäihmisiin tulee, jäävät ikääntyvän seksuaaliset tarpeet valitettavan usein paitsioon.  

Seksuaaliterapeutti Linda De Villers on esittänyt, että intiimeissä rakkaussuhteissa vaaditaan kolmenlaista kosketusta: 1) tunnetta ilmaisevaa kosketusta (halaus, silitys, kädestä pitäminen), 2) aistillista kosketusta (vahvasti läsnä hetkessä, aistit mukana) ja 3) seksuaalista kosketusta (vastaa seksuaalisiin tarpeisiin, haluun ja intohimoon). Jokainen näistä osa-alueista tarvitaan toimivan rakkaussuhteen ylläpitämiseen riippumatta siitä, missä vaiheessa elämänkaarta yksilö on. 

Blogivieras seksologi Emmi Orrenmaa raottaakin nyt ovea, jonka takana on usein vaiettu ikääntyneen seksuaalisuus. 

Asiantuntijan kynästä 

Seksuaalisuus ei katoa iän myötä 

Vaikka kosketus on ihmiselle elintärkeää läpi elämän, ikäihmisten seksuaalisuus on yhä tabu. Se unohdetaan, ohitetaan tai sitä saatetaan vähätellä – aivan kuin halut, kaipaus läheisyyteen tai oman kehon nautinto olisivat vain nuorempien etuoikeus. Tosiasiassa seksuaalisuus on osa meitä kohdusta hautaan. Se on alati muuttuva osa ihmisen kokonaisterveyttä. Seksuaalisuus voi ilmetä haluna, kaipuuna, ajatuksina, muistoina tai tarpeena tulla nähdyksi omana itsenään. 

Seksuaalisuus ei tarkoita vain yhdyntää tai fyysistä, eroottista toimintaa. Se on paljon laajempi kokemus: se liittyy minäkuvaan, läheisyyden kaipuuseen, kosketukseen ja oikeuteen kokea nautintoa omalla tavallaan. 

Sairaudet ja lääkkeet muuttavat kehoa ja seksuaalisuutta 

Ikääntymiseen liittyy usein erilaisia sairauksia ja niihin liittyviä hoitoja, jotka voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen monin tavoin. Esimerkiksi sydänsairaudet, diabetes, masennus tai muistisairaudet voivat vähentää halukkuutta, aiheuttaa fyysistä kipua tai vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee itsensä.  Toisaalta jotkin neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa myös seksuaalista yliaktiivisuutta, mikä voi hämmentää sekä sairastunutta että hänen läheisiään. 

Itse sairauden lisäksi monet lääkkeet, kuten verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet ja kipulääkkeet, voivat laskea libidoa tai vaikeuttaa kiihottumista ja orgasmin kokemista. Puhumattakaan eturauhasvaivoista tai intiimialueen kuivuudesta.  

Tärkeää on ymmärtää, että muutokset eivät tarkoita seksuaalisuuden loppua, vaan tarvetta sopeutua ja löytää uusia tapoja toteuttaa sitä. Pienikin keskustelu, tuki tai oivallus voi palauttaa ihmiselle tunteen siitä, että hän on yhä haluava, haluttava, elossa ja oman kehonsa arvoinen. 

Seksuaalisuus on jokaisen oikeus 

Oikeus seksuaalisuuteen ei katoa vanhetessa. Yhtä lailla kuin meillä on oikeus hoivaan ja kosketukseen, meillä on oikeus tulla kohdatuksi seksuaalisina olentoina – omalla tavallamme, ilman häpeää. On tärkeää, että myös hoivatyössä tunnistetaan tämä näkökulma ja annetaan ihmisille lupa olla kokonaisia. 

Joskus se tarkoittaa keskustelua, joskus omaa rauhaa, joskus käytännön järjestelyjä intiimiyden mahdollistamiseksi. Yksinkertaisimmillaan toisen kohtaaminen kokonaisena, seksuaalisena olentona, voi tarkoittaa sitä, että joku kysyy: "Miten sinä voit? Miltä sinusta tuntuu?" 

- Emmi Orrenmaa - asiantuntijavieras 

Seksologi Emmi on auktorisoitu seksuaalineuvoja, farmaseutti ja yrittäjä Seinäjoelta. Emmi yhdistää työssään yli 15 vuoden lääkealan kokemuksen ja aidon halun auttaa ihmisiä ymmärtämään itseään, kehoaan ja muuttuvaa seksuaalisuuttaan. Kirjoittajana ja puhujana hän tuo esiin seksuaalisuuden monimuotoisuutta elämän eri vaiheissa lämpimästi, asiantuntevasti ja ihmisyyttä kunnioittaen. 

- Pauliina Kukkonen - Yhdessä Groupin blogisti

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, äiti, vaimo ja yrittäjä Etelä-Pohjanmaalta. Blogiteksteissä Pauliina pohtii elämään ja ikääntymiseen liittyviä teemoja vaiherikkaan elämänsä tuomalla syvyydellä.

Blogitekstissä käytettyjä lähteitä: 

WHO (2006). Defining sexual health. https://www.who.int 

Väestöliitto (2019). Seksuaalioikeudet. https://www.vaestoliitto.fi 

Kontula, O. & Haavio-Mannila, E. (2007). Seksin trendit meillä ja muualla. Väestöliitto. 

Suomen Seksologinen Seura (2021). Ikääntyminen ja seksuaalisuus. www.seksologinenseura.fi 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ikääntyneiden hyvinvointi ja seksuaaliterveys. https://www.thl.fi