Turvallinen koti

Minua tarvitaan

Lomakauden lähestyessä pienten koululaisten vanhemmilla on taas edessään kesälomien sumpliminen niin, että lapset joutuisivat olemaan mahdollisimman vähän yksin kotona. Itsellänikin alakouluikäisten äitinä ajatukset pyörivät kesälomien järjestelyissä ja sukulaisilta on jo kyselty apuja lastenhoitoon. Vaikka teen lyhyempää työpäivää, tuntuu kuuden tunnin yksinolo melkoisen pitkältä kahdeksanvuotiaalle.

Toinen ihmisryhmä, joille kesän lomat aiheuttavat päänvaivaa, mutta joiden kesäsuunnittelusta harvemmin puhutaan, on ikääntyneiden omaiset. Tässä taannoin uutisoitiin erään hyvinvointialueen lähestyneen kotihoidon asiakkaiden omaisia tiedustellen näiden mahdollisuudesta osallistua hoitoon kesäkaudella. Jo pelkkä kysely herätti ymmärrettävästi omaisissa huolta kotihoidon riittävistä resursseista. Vielä ahdistavamman tilanteesta teki oletettavasti se, jos omaiset asuivat kaukana ja joutuivat kantamaan huolta vanhuksensa turvallisuudesta.

Koti turvalliseksi

Oman kodin tulisi lähtökohtaisesti olla ihmisen turvapaikka. Valitettavasti myös kotoa löytyy monia vaaranpaikkoja. Siksi onkin aika-ajoin hyvä käydä läpi ikäihmisen kodin toimivuus käsillä olevassa elämäntilanteessa. Joskus voi olla tarpeen asentaa uutta, kuten tukikaiteita, viedä jotain pois tai tehdä kotiin muutoksia. Kynnykset ja matonkulmat ovat liian usein kriittisessä roolissa kaatumisten sattuessa. 

Kodin muutostyöt saattavat vaatia ammattilaisen apua ja yhteistyössä osaavan timpurin kanssa ikääntyneen koti saadaan nopeasti turvallisemmaksi. Kaikkea ei kannata tai edes tarvitse tehdä itse. Oli kyseessä sitten kodin kevätsiivous, rännienpuhdistus tai pieni remontti, on syytä miettiä mihin haluaa omaa aikaansa käyttää tai jääkö jotain olennaista tekemättä, jos jää odottelemaan sitä sopivaa saumaa.

Turvallinen koti tukee myös ikäihmisen omatoimisuutta, kun ei tarvitse pelätä kompastumisia tai käytössä on turvaranneke, jonka kautta saa apua tiukan paikan tullen. Nojatuolissa istuessa harvemmin sattuu haavereita, mutta ei se myöskään pidä kuntoa yllä. Arjen askareiden parissa puuhastelu tukee niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia.

Pysytään ajan tasalla

Omalla kohdallani kodin tekeminen vauvaturvalliseksi on toistaiseksi lähempänä kuin vanhempieni kodin muuttaminen vanhukselle turvalliseksi. Erona vain on se, että vauvan ja taaperon kanssa elämää jaetaan samassa taloudessa tiiviisti, jolloin suojeltavan kehityksestä pysyy hyvin kärryillä. Moni ikääntynyt elää yksin tai toisen ikääntyneen kanssa, eikä läheisillä välttämättä ole ajantasaista tietoa ikäihmisen fyysisestä toimintakyvystä ja motorisista haasteista.

Aina viive avunsaannissa ei kuitenkaan johdu apua tarjoavasta osapuolesta. Kuinka saada ikänsä maatilaa pyörittänyt tai suuren lapsikatraan kasvattanut ymmärtämään ja hyväksymään, ettei pärjää enää omin avuin arjessa? Jos olet löytänyt tähän viisastenkiven, ole ystävällinen ja jaa vinkkisi kanssamme!